Kello on vähän yli puolen yön.
Alan kohta tekemään läksyjä, että
jää päiväksi aikaa tehdä kivempiä
juttuja, joka tarkoittaa koneella
olemista ja murehtimista. Ikävöimistä.
Pitkä etäisyys kaikkeen. Kuvitelkaa, että
istutte tuolilla, ja haluatte monta asiaa. Yritätte
kurottaa niitä kohti, mutta aina kun asia on
sormien ulottuvilla, se siirtyy kauemmas. Yrität nousta, mutta
olet liimattu paikoillesi. Kuinka kauan tämän
täytyy jatkua?
Katkasin mun viulusta kielen.
Pelästyin ihan hulluna. Äiti korjaa kaiken.
Tuntemattomat moikkailee kaupungilla.
Mitä ihmettä? Menin ihan punaseks ja Saara
vaan nauro mulle. Mitä mä voin sille et
punastun helposti?
Mentiin shoppailemaan, ja ostettiin
huikeat kaksi sulkaalevyä, kivennäisvesipullon,
Vitalinea jogurtti-juoman ja pehmytpyörteen.
Aika ruokapainotteista, mutta ihan hauskaa
se loppujen lopuksi oli.
***
Heräsin viimeinkin. Nyt on siis aamu. Nukuin pitkään.
Heti herättyäni pelästyin. Toivottavasti
kaikki on ihan okei.
Olen varattu illalla Skypepuhelulle.
Oon samaan aikaan Namu ja setä.
Tukka on ihan sekasin. Kävin eilen
saunassa, ja sitte piti pestä hiukset uudelleen.
Lunta satoi vihdoinkin. Ihanaa.
Pentu ei oo ikinä nähny näin paljon
lunta, ja se hyppii tuolla kinoksissa
ihan innoissaan.
Kyllä mäkin tykkään. Tekis mieli
mennä mukaan kieriskelemään, hah.
Miettikää nyt sitäkin.
Mä oon kauniimpi kuin kukaan muu.
Sanoit niin syvä että muhun hukkuu
Ja mun nauru helisee mielessäs kaiken aikaa,
On mussa taikaa.
Sä oot onnekkain, mut omaksi sait.
Mä oon kaikki mitä ennen sä hait.
Sanoit, että jätät kaiken vuoksein mun,
Vihdoin löysit sen kadotetun.
Sanoit niin syvä että muhun hukkuu
Ja mun nauru helisee mielessäs kaiken aikaa,
On mussa taikaa.
Sä oot onnekkain, mut omaksi sait.
Mä oon kaikki mitä ennen sä hait.
Sanoit, että jätät kaiken vuoksein mun,
Vihdoin löysit sen kadotetun.




